Pikkusiskon hamonen pöytäliinasta

Innostuin tekemään iltasella pikkusiskolle hameen tällä aiemmin julkaisemallani ohjeella. Tällä kertaa käytin hameosaan vanhaa kirpparilta löytämääni pöytäliinaa (Finlaysonin) melkein sellaisenaan. Leikkasin liinan keskelle sopivan reiän, enkä vaivautunut pyöristämään kulmia. Mielestäni helmasta tuli tosi hauska näin. Ompelin hameeseen kiinni ennen farkkujen leikkaamista purkamani takataskun, tosin nyt kiinnitin sen etupuolelle pitsillä somistettuna. Somistin vyötäröosan ja hameosan saumakohdan samalla pitsillä, jota käytin taskussa.

Valmista tuli nopsaan!

 

Tarkempi kuva taskusta ja kankaasta.

Söpöisen pikkusiskon hamonen

Isoveljeltä jää farkkuja pieneksi, mutta neitihän ei niitä päälleen hyväksy. Ehei! Pikkusiskot eivät nimittäin käytä tylsiä farkkuja, vaan ihania prinsessamekkoja ja hörsylähelmaisia hamosia, joissa on pinkkiä ja pitsiä, kukkia ja kauniita värejä.

Jeps. Siksipä käsittelen isoveljeltä pieneksi jääneitä farkkuja aika kovakouraisesti. Noh, tässä tutoriaalissa käsittelyyn pääsi neidin omat farkut, jotka ei ole päällä olleet kertaakaan. Onneksi nämä farkut on peräisin kirppikseltä. Tähän muuten sopii siis jo naftiksi jääneet farkut vallan mainiosti, samoin rikkinäiset. Ainoa kriteeri on että vyötärön ympärys on sopiva, ja useinhan lasten farkuissa on kuminauhakuja vyötäröllä, josta voi napinläpikumpparilla säätää leveyden. Tämän kumpparin voi leikata raa'asti poikki kun hame alkaa kiristää vyötäröltä ja käyttöikä pitenee hameella (miksi aikuisten vaatteissa ei ole tälläistä systeemia?)!

 

Aloita leikkaamalla farkkujen vyötärökaitale irti vetoketjun alapuolelta niin, että jää vielä tilaa saumalle. revi valitsemastasi puuvillasta tai leikkaa trikoosta kaksi sopivan korkuista ja levyistä suikaletta. Tässä ei ole mitoilla juurikaan väliä, voit tehdä pidemmän suikaleen, jos haluat runsaan rypytyksen!

 

Ompele kaitaleet renkaiksi ja huolittele alemman kaitaleen alareuna. Ompele ylempään reunaan kaksi rypytysommelta ja ompele kaitale alempi kaitale rypytyksen jälkeen ylemmän kaitaleen alareunaan kiinni. Huolittele saumanvara ja tikkaa saumanvara yläkaitaleen puolelle.

Ompele rypytysompeleet ylemmän kaitaleen yläreunaan ja rypytä farkkujen vyötärökaitaleeseen sopivaksi. Ompele kiinni farkkuun, huolittele saumanvarat, mutta älä tikkaa.

Kas niin, melkein valmista! Pienet neidit rakastavan kaikkea söpöä ja ihanaa, joten viimeistele siis vielä hame haluamillasi nauhoilla, pitseillä, napeilla yms koristuksilla!

Nyt on valmis! Tämän hamosen kankaat on kierrätyspuuvillaa, nauhat ja pitsit ovat uusia.

Asustin hameen aiemmin tekemälläni vaaleanpuna raidallisella perus T-paidalla ja omenakukkaneuletakilla sekä itsetekemälläni korulla. Niin, ja ei ole niinkään tavatonta, että meillä puetaan hameen alle tyllialushame. :)

 

 

Tiipii leikkeihin

Tein tyttöselleni tiipiin netistä löytyneillä ohjeilla. Kankaaksi valitsin ihanaa ruusukangasta ja samaa sävyä olevaa punaista pilkullista kangasta. Kangasta jäi hieman yli, joten päällystin pienen kehdon patjan sillä. Lisäksi ompelin Ikean edullisesta kirjoituskankaasta pussilakanan vauvan peittoon. Pitäähän tupaa hieman sisustaa! Täällä voi leikkiä sisällä sekä kesän tullen ulkonakin. :D

Ja olihan mieluinen. Neidin kommentti oli hämmästynyt: "juuri tällaista olen aina halunnutkin!

 

Teltan tekeminen oli helppoa, mutta ompelu rehellisyyden nimissä varsin työlästä kun oli pitkiä suoria saumoja ja isot raskaat kappaleet loppua kohti. Kaikki vaiva oli kyllä lopputuloksen arvoinen!

 

Linkki ohjeeseen: (KLIK!)

Neidin kevättakki

Ompelin neidille jo viime syksynä tämän takin, ja onhan tämä ollut toki käytössäkin jonkun verran. Mutta voi miten kävi! Vetoketju meni heti rikki takista, taisi olla mokoma maanantaikappale. Kyllä harmitti ja takkikin venyi ompelulaatikossa odottelemassa lopullista tuomiota. Ajattelin, että surautan uuden ja entistä ehomman takin tytölle, mutta eihän sitä nyt hyvää takkia poiskaan raski pihi heittää. Mutta uutta vetoketjua en kyllä siihen osta!

Niinpä otin ratkojan kuiviin ja karheisiin käpäliini ja ratkoin takin helman auki, tikkaukset ja vetoketjun irti. Sitten ompelin takin takaisin kasaan ilman vetoketjua, jätin vain vetoketjun tuulisuojan paikoilleen. Noh, eihän niitä samanlaisia nappejakaan ollut riittävästi takkia varten, mutta näin on juuri hauska!

Kaava on Ottobren Against the Wind - ja onkin muuten erittäin näppärä kaava juuri tällaiseen perustakkiin! Kangas on ostettu Finlaysonilta, tähtitrikoo on nettikaupasta aikaa sitten hankittu.

Kevättä rinnassa

Hmm... Lunta maassa jälleen. En anna sen latistaa mekkoinnostustani, vaan nautin täysin rinnoin näistä ihanista hehkuvan värikkäistä retrokankaista ja fiilistelen jo tulevaa helteistä kesää.

Tytöllä ei vaan voi olla liikaa mekkoja kaapissa. Niitähän on oltava joka kesäksi uudet, koska lapset kasvaa niin hurjasti. Eikö vaan? Ja pitää olla hihatonta, lyhyt hihaista ja pitkähihaistakin sekä tietysti valinnan varaa väreissä ja kuoseissa. Joka päivä on mekkopäivä! Pitää nauttia ja ottaa ilo irti siitä, että saa kunnian ommella itse mekkoja ja myös tehdä oman mielen mukaiset mekot. Seuraavaan mekkoon taidan kokeilla tehdä hörsylöitä.

Kaava on Mekkotehtaan Riine, ihanainen retrokangas kirpparilta.

Tämän mekon kanssa passaa mahtavasti pinkkki/vaaleanpunainen pitkähihainen paita ja sukkikset näin keväällä. Väriä olla pitää!

Hillittömän helppo ja näppärä neuletakki neidille

Halusin toteuttaa pienelle hienostelijalleni samisteluneuletakin itselleni aiemmin (KLIK ohje neuletakkiin) toteuttamani neuletakin perusteella. Tällainen neuletakki on ihan ehdoton kunhan kelit vähän lämpenee eikä tarvitse ihan takkia, mutta jotain lisälämmikettä kuitenkin.

Kankaaksi valitsin Pehemiältä vaaleanpunaista jasmin-kukkaa, joka on sama kuosi kuin omassani mutta luonnollisesti vaaleanpunaisena. Mä olen niin rakastunut näihin merinovilloihin!

Aloitin mittaamalla lapsesta sopivan korkeuden neuletakille. Kappaleen leveyden mittasin sopivasta neuletakista karkeasti tyyliin selän leveys x 3. Olin hieman varovainen ja tein tähän extraväljyyttä, mutta erityisesti merinovilla on niin joustavaa, että kannattaa pyrkiä niukkalinjaiseen malliin. Puuvillaneulos taas ei jousta niin paljon, joten silloin laskisin siihen väljyyden. Hihat otin sopivasta paitakaavasta ja pidensin hieman kun halusin pitkät hihat.

 

Suorakaitale ja hihakappaleet päällekkäin, suhteuttaa kappaleen korkeutta suhteessa hihaan.

 

 

Valmis neuletakki henkarissa.

 

 

 

Ja  mutturasuisen mallin päällä. :)

Retroilua

Kevät on jo pitkällä, ensimmäiset virhertävät silmut pensaassa havaittu. Kohta on siis aika kesämekkosten!

Tämä ihana vihreän ja keltaisen sävyinen retrokangas sopii kevääseen paremmin kuin porkkananenä lumiukolle. Kaava on Mekkotehtaan Riine, mutta jätin mekon hihattomaksi. Siitä tuli oikein söpöinen ja monikäyttöinen liivimekko. Tähän aikaan vuodesta menee vielä pitkähihaisen mekon kanssa, hellepäivinä voi viilettää pelkällä mekolla!

 

 Kankaassa on aivan ihanat kuviot, ei tällaisia aarteita enää taida saadakaan kuin kirppikseltä! Kangas on aikojen saatossa tainnut haalistua ikkunalla - vihreä väri oli haalistunut keskeltä kangasta ja muuttunut keltaiseksi. Mielestäni tämä luonnon oma liukuvärjäys sopi erittäin hienosti mekkoon. Leikkasin kankaan niin, että vihreä osa jäi helmaan ja kankaan vihreys häviää yläosaan tultaessa. Pääntielle valitsin myös hieman vihreämpää osaa kankaasta. Kaikkea tarpeellista jemmattavaa varten tein farkusta tukevan taskun, jonka somistin pitsillä.

 

Käsilaukku hienolle neidille

Ompelin rakkaalle kauniille neidilleni käsilaukun. Pitäähän jokaisella hienolla neidillä käsilaukku olla! Kovasti jo odottelen, että pääsisimme tyttöjen kesken asioille humputtelemaan.

 

Sisällä on taftia, ulkopuolella pilkullista ja balleriinapuuvillakangasta, tyttäreni 4-v kun ihailee balleriinoja ja tanssii joka päivä omaa balettiesitystään. Somistin laukun vaaleanpunaisella pitsillä ja valkoisilla ja pinkeillä napeilla. Turkoosi vetskari tuo kivasti kontrastia värillään!

Verhojen ompelua palastellen muumeista

Ostin facebookin kangasryhmästä muumikankaan soiroja ison nipun. Mietin aikani, että mitä niistä teen, ja lopulta keksin: lasten huoneeseen keväisen verhon!

Ompelin soirot yhteen ja tikkasin, pala palalta verho kasvoi oikeaan mittaansa. Lopuksi ompelin ylä- ja alakäänteet sekä verhojen reunat. Kiva tuli! ja tätähän voi käyttää lastenkutsuilla myös pöytäliinana silloin kun se ei roiku ikkunassa.

 

Kankaasta muodostui hauska - ja kiva on myös se, ettei tämä ole niin selkeästi muumiverho kun itse muumeja ei tässä edes näy. Menee vähän pitempäänkin lapsilla!

 

Verho sijaintipaikallaan. Tuli siis vain yksi verho, eikä tämä huone kaipaakaan toista verhoa, koska tilaa verholle ei itseasiassa juuri edes ole. Näin keväällä valo saa tulla vapaasti sisään huoneeseen!

 



Farkkukukkaromania

Tänään villiinnyin farkkupussukoista ja pitsistä. Noh, aika hyvinhän mopo pysyi käsissä, koska näitä syntyi sentään vain kaksi lisää edellisen pussukan (KLIK!) lisäksi. Kankaat on farkkupaloja vanhoista farkkuista (joista enin osa on käytetty johonkin muihin/isompiin projekteihin). Vasemman puoleisen pussukan koristelin lisäksi erilaisilla koristeompeluksilla. Oikeanpuolimmaiseen lisäsin virkatun kukkasen (lanka värjätty itse KoolAidilla Novitan Woolia) puunapilla kiinnitettynä.

Molemman pussukat takaa. Vasempi kukkaro on hieman erinäköinen toiselta puolelta.

Vasemman puoleisessa pussukassa on sisällä pilkullista harmaata puuvillapopliinia ja harmaa vetoketju.

Kukallisessa pussukassa on muumikangasta sisävuorina.

Koko tämän kertainen farkkukolmikko. Mutta mitäs näihin sitten laitetaan?

Farkkukukkaro korteille

Aamupäivän pikasurauksena ompelin mieheni vanhojen farkkujen jämistä pikkuisen kukkaron, johon saa pikkurahat ja kortit kätevästi kulkemaan. Sisäkangas on muumeja, jotka jäi tähteeksi verhosta, jonka ompelin lasten huoneeseen. Somistin pussukan yksinkertaisesti valkoisella pitsillä, mielestäni kulunut farkku ja pitsi sopii mukavasti yhteen. Tähän pussiin sai kätevästi hyödynnettyä lahkeiden hienosti tikatut saumat!

 

Sisältä pilkottaa hieman vuorikangas.

 

 

Tein tästä simppelin yksinkertaisen, se on tarkoitettu omaan käyttöön työarkeen.

 

Helppoa ja yksinkertaista - nättiä ja näppärää

Tein aiemmin tämän villatakin ihanasta Maatusta-merinovillaneuloksesta. Tämä on ihan lemppari kotoiluvillatakkini ja käyhän tämä myös moneen vapaa-ajan menoon! Rento ja näppärä villatakki vetäistä päälle kun lähtee lasten kanssa kyläilemään, uimahalliin tai ulkoilemaan. Ensimmäisestä villatakista tuli hieman reilun kokoinen, joten mitoitin tämän kertaisen neuletakin hieman niukemmaksi. Kaava on ihan omasta päästä, ja erittäin yksinkertainen. Kankaaksi valkkasin ihanaa merinoa, tällä kertaa jasminkukkaisena.

Tässä teille amatöörin ohje kuinka tämmöisen saa tehtyä erittäin helposti. Mittaile sopiva pituus ja leveys villatakille. Huomaa, että edestä kangas tulee kietaisutyylisesti päällekäin. Omani leveys on 103 cm ja korkeus 84 cm (ei sisällä reunojen huolitteluvaroja). Jätin yläreunaan extrakorkeutta, koska halusin, että "kaulus" taittuu kaksin kerroin, jottei kankaan nurja puoli tule näkyviin.

1. Leikkaa sopiva suorakaide kankaasta
2. Leikkaa hihakappaleet esim suosikkipaitakaavasi avulla.
3. Mittaa sopiva selän leveys, ja leikkaa aukot hihoja varten kankaaseen
4. Ompele hihojen sauma kiinni
5. Ompele hihat kiinni neuletakkiin.
6. Huolittele reunat ja hihansuut (tähän versioon tein samasta kankaasta "resorit").
7. Mallaile kiinnityksen oikeat kohdat itsellesi sopivaksi ja ompele napit ja napinlävät (sisäpuolelle jäävä nappi voi olla pienempi ja kiinnitys esim satiininauhalenkillä)

 

 

Tässä näkyy vaatteen muoto hyvin - puhdas suorakaide kaikessa yksinkertaisuudessaan, mutta muotoutuu kauniisti päälle.

 

 

Kiinnitys napilla - päälle jäävään etukappaleeseen tein napinläven, jotta vaate pysyy oikeassa muodossaan paremmin.

 

Koko vaate aseteltuna lattialle.

 

Näkymä kun etukappaleen avaa.

 

 

Ja sovituskuva, totta kai. :)

Kaunokirjoistusta ja minipallot

Tänään sain toteutettua jo jonkin aikaa suunnitelmana kummitelleen paidan. Aikaa ei tahdo oikein riittää ompeluksiin, väsy tuppaa liian usein viemään voiton suunnittelemistani hetkistä ompelukoneen äärellä. Onneksi on viikonloput!

Ihastuin itse aikaa sitten Metsolan Kauno-joustofroteeseen. Hiljattain tämä kangas tuli aleen verkkokauppaan niin naps naps - reilu pala kangasta (kera kavereiden) lähti postin mukana matkaan meille päin, sillä mielestäni tämä on nappivalinta pojalleni. Poikanihan on jostain saanut innostuksen omatoimisesti opetella kaunokirjoitusta, ja osaakin jo hienosti pyörein koukerokirjaimin kirjoitella sanoja. Eipä taideta koulussa enää kaunokirjaimia harjoitellakaan niin kuin minun aikanani ensimmäisillä luokilla. :)

Tässä siis tekemäni paita poikaselleni. Tein jälleen valehihat tuomaan ilmettä, ja valitsin pitkiin hihoihin kontrastina mustavalkoisen pikkupallotrikoon. Kaavapohjana Ottobren raglanpaita, lisäsin tuplahihat ja pidensin hieman helmaa. Hihoissa Pehemiän raitaresori, pääntiellä uhkarohkeasti valkoinen resori odottelemassa ensimmäisiä mustikkaosumia.

Kukahan ehtisi nopsana ommella minun kangasvarastoja nopeammin tyhjäksi? Tuntuu, että varastot vain kasvaa kun tekee mieli tilailla kaikkia ihanuuksia - aikaa vain ei tahdo olla riittävästi että ehtisi tuhoamaan sitä mukaa. Toisaalta, se on kyllä ihan mahtavaa, että aina löytyy hyllystä sopiva kangas tarpeeseen kuin tarpeeseen. Harvemmin on tyhjin käsin kangashyllyltä tarvinut palata kun inspiraatio on iskenyt. Aina on löytynyt ompelukoneelle sopivaa rouskutettavaa. :D

Kevättä kohti!

Kevät tulee, ihan varmasti. Kohta se aurinko alkaa lämmittää, ja räystäiltä tippuu vesi. Lumi sulaa yhdessä hujauksessa, koska sitä ei juuri olekaan. Kohta tulee kevät, ja se tulee ryminällä! Tulee, ihan varmasti on pian pääsiäinenkin.

Pääsiäisenä tarvitaan keltainen uusi mekko. Esimerkiksi sellainen, jossa on keltaisia ja vihreitä unikkoja ja söpöiset rypytykset ja pitkät hihat:

Kaava on Mekkotehtaan Riine, ja kankas Marimekon unikkoa. Sopii kivasti pienempään mekkoon tuo suuri kuvio, kun osittaiset kukat eivät tule liian hallitsevaksi.

Itsekäs päivä ja jo toinen villatakki ihan vaan itselleni

Tänään olen ollut itsekäs, olen tehnyt ihan omia juttujani työhuoneessa jo pariin otteeseen tämän päivän aikana. Olen parantunut - ompelujumitus on selätetty ja kone hurraa taas! Ensin sain valmiiksi neuletakin, joka on ollut kesken jo joulukuun puoliväliltä asti, ja sitten vielä tämän merinovillaisen neuletakin, jota toteuttamista olen suunnitellut vähintäänkin yhtä kauan!



Malli on kietaisutyyppinen ja etukappaleen "liipakkeet" kiinnitetään vastakkaisille puolille olkapäälle ommelluihin nappeihin (toinen nappi on siis neuletakin sisäpuolella, toinen päälipuolella). Tosi rento ja kiva malli!

Neuletakki on varioitu omasta päästä ja oman kropan mukaan. Tähän tarvittiin simppelisti suorakaiteen muotoinen kappale, joka pitää sisällään takakappaleen ja etukappaleet ja lisäksi leikkasin kaksi hihakappaletta (jotka piirsin edellisen neuletakin kaavan perusteella). Suorakaiteeseen leikkasin reiät sivuille sopiviin kohtiin hihojen kiinnitystä varten ja ompelin hihat kiinni kappaleeseen. Sitten huolittelin kaikki käänteet hunajakenno-ompeleella. Tosi helppoa ja nopeaa, ainoastaan leikkuuvaiheessa sai hieman tuumailla, ettei mene kiva kangas pilalle.

Ja alla vielä sovituskuva meidän kodin ainoan kokovartalopeilin edestä - ihan itte otin!

 

 

 

<a href="http://www.bloglovin.com/blog/11703241/?claim=c24s55vnxe2">Seuraa blogiani Bloglovinin avulla</a>

 

Neuletakki - ja se on minulle!

Nyt sain kuin sainkin valmiiksi tämän Pehemiän metsäkissa- ja palloneuloksesta ommellun villatakin, joka on odottanut inspiraatiota saada napinlävet tehdyksi ja napit ommelluksi. Kaava on muokattu jostain vanhasta kaavasta niin, ettei siinä taida olla enää mitään alkuperäistä. Eikä toisaalta taida onnistua enää toinen prikulleen samanlainen kun en enää muista mitä kaavalle tein. :)

 

Edessä on taskut pallokankaasta, samoin etureunan huolittelut tein samalla neuloksella. Napit on kierrätettyjä, ja keskenään erilaisia. Ei haittaa mitään, kun melkein kaikki on sentäs mustia ja suht saman kokoisia! Ylin nappi on varanappi Mexxin villatakista, ja se on suurin ja tumman harmaa.

 

Totta kai lisäilin pitsiä sinne minne sain sopimaan!

 

Takaa löytyy myös palloneulosta ylemmästä osasta takakappaleesta, pitsin kera kuinkas muutenkaan.

 

Sopi päälle oikein hyvin! Seuraava ongelma onkin, että missäs tätä sopii käyttää...